Viime vuosina kaupunkikeskukset maailmanlaajuisesti ovat yhä enemmän ottaneet käyttöön tekoälypohjaisia videovalvontajärjestelmiä parantaakseen julkista turvallisuutta. Nämä kehittyneet teknologiat on sijoitettu julkisiin tiloihin seuraamaan toimintaa reaaliajassa, pyrkien tunnistamaan mahdolliset uhat ennen kuin ne kärjistyvät vahingoiksi. Tekoälyohjatut valvontajärjestelmät merkitsevät merkittävää edistystä perinteisiin menetelmiin verrattuna, sillä ne mahdollistavat kuten epätavallisen käyttäytymisen tunnistamisen, kasvojentunnistuksen ja ennakoivan analyysin rikollisesta toiminnasta. Näiden järjestelmien suuri etu piilee niiden kyvyssä analysoida nopeasti ja tehokkaasti suuria määriä tallenteita. Toisin kuin ihmisen valvojat, jotka saattavat väsyä ja joiden kykenevyys käsitellä useita videolähteitä on rajallinen, tekoälyalgoritmit skannaavat ja arvioivat sisältöä jatkuvasti ilman taukoja. Kehittyneen kuvioiden tunnistuksen avulla ne havaitsevat käyttäytymisen poikkeavuuksia, jotka saattavat viitata rikolliseen aikomukseen – kuten oleskelua pääsyoikeudettomilla alueilla, äkillisiä ryhmän kokoontumisia tai paikalle epätavallisia toimintoja. Varhainen tunnistus mahdollistaa poliisin nopean reagoinnin, mikä voi estää rikoksia tai niiden kärjistymisen. Kasvojentunnistus on toinen keskeinen toiminto monissa tekoälyvalvontaratkaisuissa. Tämä tekniikka vertaa kameralla otettuja kasvonkuvia tietokantoihin, joissa on tunnettuja rikollisia tai henkilöitä, joiden toimista on kiinnostusta. Joissakin kaupungeissa yhdistäminen poliisin tietoihin nopeuttaa hälytyksen lähettämistä ja henkilöiden paikantamista, mikä tehostaa poliisin toimintaa alueilla, joissa tätä teknologiaa on otettu käyttöön. Ennakoivat analytiikat laajentavat tekoälyvalvonnan mahdollisuuksia analysoimalla historiaa ja käyttäytymistrendejä ennustaakseen mahdollisia rikollista toimintaa. Viranomaiset voivat näin kohdentaa resursseja strategisesti korke-riskeisiin paikkoihin tai aikoihin, ottaen käyttöön ennakoivan lähestymistavan, jonka tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja parantaa yhteisön turvallisuutta ennalta ehkäisevästi. Näistä eduista huolimatta tekoälypohjaisen valvonnan laajamittainen käyttö on herättänyt keskustelua yksityisyydestä ja kansalaisoikeuksista.

Kritiikki varoittaa, että kaiken kattava seuranta loukkaa ihmisten oikeutta yksityisyyteen julkisissa tiloissa ja nostaa esiin huolia hallituksen liiallisesta vallankäytöstä, tietojen väärinkäytöstä ja anonymiteetin menetyksestä. Kasvojentunnistusteknologia, erityisesti, on osoittautunut puolueelliseksi – väärin tunnistaen usein värillisiä ihmisiä ja marginaaliryhmiä – mikä voi johtaa väärien epäilyjen tai pidätysten aiheuttamiin epäoikeudenmukaisiin seurauksiin ja heikentää luottamusta julkisuudessa. Tietojen säilytys ja hallinta aiheuttavat myös haasteita; erityisesti arkaluontoisten tietojen suojaaminen luvattomalta pääsyltä tai tietomurroilta on kriittistä. Valvonnan on noudatettava lainsäädäntöä ja ihmisoikeusstandardeja, jotta voidaan saavuttaa tasapaino vahvistetun turvallisuuden ja yksilönvapauksien välillä. Vastauksena tähän jotkut kaupungit ovat käynnistäneet julkisia kuulemisia ja asiantuntijakommentteja kehittääkseen sääntelykehyksiä tekoälyn käytölle julkisen turvallisuuden edistämisessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa valvonnan rajoittaminen korke-riskeisiin alueisiin, tiukat tietojen säilytysrajat ja riippumattomien valvontaelinten perustaminen valvonnan noudattamisen seurannaksi ja valitusten käsittelemiseksi. Teknologian kyvykkyyksien ja rajoitusten avoimuus on myös välttämätön, jotta voidaan lisätä julkista luottamusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoälypohjainen videovalvonta tarjoaa mullistavia työkaluja kaupunkien turvallisuuden lisäämiseksi, mahdollistamalla ennennäkemättömän reaaliaikaisen seurannan ja rikosten ehkäisyn. Vaikka se lupaa merkittäviä parannuksia poliisin tehokkuudessa ja julkisessa turvallisuudessa, se herättää monimutkaisia eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Tasapainon saavuttaminen vaatii jatkuvaa dialogia päättäjien, poliisin, teknologian tarjoajien, kansalaisjärjestöjen ja julkisen osapuolen välillä. Harkittu sääntely ja valvonta ovat välttämättömiä tekoälyn valvonnan hyötyjen saavuttamiseksi ilman perusoikeuksien ja vapauksien loukkaamista.