Generatiivisen tekoälyn (genAI) nopea omaksuminen eri aloilla on johtanut maailmanlaajuisen sähkönkulutuksen kasvuun, jonka ennustetaan jatkuvan teknologian laajentuessa. Teknologiayritykset ovat vaarassa ylittää hiilineutraaleiksi sitoutuneet tavoitteensa tämän trendin vuoksi. OpenAI:n ChatGPT, joka lanseerattiin vuoden 2022 lopulla, saavutti suosiota 100 miljoonalla aktiivisella käyttäjällään kahdessa kuukaudessa. GenAI mullistaa toimialoja kuten biolääkkeet ja markkinointi, mutta sillä on ympäristövaikutuksia. GenAI vaatii suuria määriä vettä ja vapauttaa merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, kun sitä käytetään uusiutumattomilla energialähteillä. Jokaisella genAI:n käytöllä on korkea ympäristökustannus, ja teknologian jalanjäljen ennustetaan kasvavan. Suuret kielimallit (LLM), jotka ovat keskeisiä genAI-järjestelmissä, ovat energiaintensiivisä verrattuna pienempiin, tehtäväkohtaisiin tekoälymalleihin.

GenAI-malleja isännöivät datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä, mikä lisää maailmanlaajuista energian kysyntää. Tämä voimankulutuksen nousu on ristiriidassa organisaatioiden sitoumusten kanssa vähentää ympäristövaikutuksiaan. Google ja Microsoft ovat nähneet kasvavia päästöjä genAI:hin liittyvien toimien vuoksi. Myös veden käyttö on huolenaihe, sillä datakeskukset kilpailevat makean veden resursseista. Tarkkoja arvioita genAI:n ympäristövaikutuksista on vaikea saada, koska koneoppimismallit vaihtelevat ja teknologiayritykset ovat rajoittaneet läpinäkyvyyttään. Hallitusten tulisi ottaa käyttöön sääntelytoimia datakeskusten energiankulutuksen hallitsemiseksi, kun taas yritysten tulisi keskittyä tehokkuuden parantamiseen ja vähentämään energiavaatimuksia.