Reutersin mukaan teknologiayhtiöllä oli vuosina 2017 ja 2018 mahdollisuus ostaa 15 %:n osuus OpenAI:sta miljardilla dollarilla. Lisäksi Intel olisi voinut hankkia toiset 15 % toimittamalla OpenAI:lle laitteistoja omakustannushintaan, kahden lähteen mukaan. OpenAI etsi Intelistä sijoittajaa vähentääkseen riippuvuuttaan Nvidiasta, jonka siruja käytetään laajasti tekoälyalalla. Intel kuitenkin kieltäytyi kaupasta osittain siksi, että uskoivat generatiivisten tekoälymallien edistymisen olevan hidasta lähitulevaisuudessa, mikä tekisi investoinnin takaisin saamisesta vaikeaa, kertoi kolme Reutersin haastattelemaa lähdettä. Fortune otti yhteyttä Inteliin kommentteja varten, mutta yhtiön edustaja kieltäytyi. Sen jälkeen Intel on kamppaillut saadakseen jalansijaa nopeasti kasvavalla tekoälyalalla, ja sen osake on kokenut jyrkän laskun, menettäen tänä vuonna 58 % arvostaan. Samalla OpenAI:sta on tullut markkinajohtaja sen suositun tekoälychatbotin, ChatGPT:n, lanseerauksen myötä vuonna 2022. Viimeisen arvostuksensa mukaan OpenAI:n markkina-arvo on nyt lähes yhtä suuri kuin Intelin 84 miljardin dollarin markkina-arvo, joka koki viime viikolla suurimman pudotuksensa 50 vuoteen. Vaikka Intel oli kerran yksi maailman johtavista siruvalmistajista, se ei ole onnistunut hyödyntämään tekoälyn buumia, joka nosti Nvidian yhdeksi maailman arvostetuimmista yrityksistä. Reutersin mukaan Intel keskitti resurssinsa prosessorien (CPU) kehittämiseen, jotka toimivat kannettavien ja pöytätietokoneiden voimanlähteenä tekoälyn prosessoinnissa, sen sijaan että olisi priorisoinut näytönohjaimia (GPU), jotka sopivat paremmin monimutkaisiin tekoälylaskelmiin.

Tämä vastakohtana kilpailijoille kuten Nvidia ja Advanced Micro Devices (AMD), jotka omaksuivat näytönohjaimet ja saavuttivat menestystä tekoälyalalla, jättäen Intelin taakseen. Kuitenkin Intelin toimitusjohtaja Pat Gelsinger väitti, että tuleva Gaudi 3 tekoälysiru, joka julkaistaan kolmannella vuosineljänneksellä, tulee ylittämään Nvidian H100 näytönohjaimet suorituskyvyssä. Viime viikolla Intel raportoi tuloksia, jotka jäivät kauas analyytikkojen odotuksista, mikä johti 26 %:n yksipäiväiseen osakemyyntiin, pudottaen sen markkina-arvon alle 100 miljardin dollarin ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen. Vastauksena tähän Gelsinger ilmoitti suunnitelmista vähentää työvoimaa 15 %:lla, noin 15 000 työpaikkaa, osana merkittävää kustannusten säästöohjelmaa. Työntekijöille osoittamassaan muistiossa Gelsinger korosti tarvetta mukauttaa yhtiön kustannusrakenne uuteen toimintamalliin ja muuttaa perusteellisesti Intelin toimintatapoja.