Ensi kuussa EU esittelee uraauurtavan tekoälylainsäädäntönsä, EU:n tekoälyasetuksen, jonka tavoitteena on säädellä tekoälyä suojellakseen kansalaisia mahdollisilta vahingoilta. Vaikka EU:n lainsäätäjät ovat ensisijaisesti huolissaan kuluttajien turvallisuudesta ja deepfake-väärennösten leviämisestä, teknologiateollisuus on arvostellut lainsäädäntöä kutsuen sitä puutteelliseksi ja rajoittavaksi. Laki luokittelee tekoälyn eri riskiluokkiin ja asettaa erilaisia sääntelyasteita, jolloin vähäriskiset käyttötapaukset kuten videopelit jäävät vapautetuiksi. Korkean riskin sovellukset, kuten biometrinen tunnistus ja julkiset palvelujärjestelmät, kohtaavat tiukempia sääntöjä. Lainsäädäntö kieltää myös tekoälyjärjestelmät, jotka uhkaavat kansalaisten oikeuksia, kuten sellaiset, joita käytetään huijaamiseen tai profilointiin.

Säännöt ovat kohdanneet haasteita generoivien tekoälymallien esiintymisen myötä, ja kriitikot väittävät, että lainsäädäntö on epäselvä, erityisesti tekijänoikeuksien ja sisällön vastuunkannon osalta. Myös vaatimustenmukaisuuden kustannukset ja niiden mahdollinen vaikutus pieniin yrityksiin aiheuttavat huolta. Teknologiayrityksillä on helmikuuhun 2023 asti aikaa noudattaa 'hyväksymättömän riskin' säännöksiä tai kohdata merkittäviä sakkoja. Tarvitaan lisää toissijaista lainsäädäntöä täytäntöönpanon yksityiskohtien täsmentämiseksi, tiukan määräajan puitteissa.