Teknologian kehitys on tehnyt luovien teosten tuottamisen ja kopioimisen helpommaksi, herättäen huolta tekijänoikeuksista. Generatiiviset tekoälyjärjestelmät eivät sinänsä luo sisältöä tyhjästä, vaan tuottavat uusia ulostuloja kollaasin ja uudelleen yhdistämisen kautta koulutusdatasta. Ongelma syntyy, kun tämä data sisältää tekijänoikeudella suojattua materiaalia, mikä johtaa mahdollisiin tekijänoikeusrikkomuksiin. Lisäksi regeneratiivinen datan käyttö tuottaa usein ulostuloja, jotka muistuttavat koulutusdataa, hämärtäen rajan alkuperäisen ja kopioidun luomuksen välillä. Tekoälyn kykyjen kasvaessa on tarpeen mukauttaa tekijänoikeuslakeja näiden monimutkaisuuksien ratkaisemiseksi. Tekijänoikeuden käsite itsessään on kyseenalaistettu, kun tekoäly hämärtää rajoja ihmisten ja koneen luovuuden välillä.

Maailman tekijänoikeusjärjestöt ovat haluttomia tarjoamaan tekijänoikeussuojaa tekoälyn tuottamille teoksille, vaativat enemmän ihmisen osallistumista. Kuitenkin, kun tekoäly tulee ujutetuksi jokapäiväisiin toimintoihin, ihmisen panoksen ja koneen tuottaman ulostulon erottaminen käy yhä vaikeammaksi. Tulevaisuus herättää kysymyksiä tekijänoikeuden merkityksestä ja siitä, tuleeko se vanhentuneeksi maailmassa, jossa on yltäkylläisesti tekoälyn tuottamia ulostuloja. On tärkeää löytää hienostunut ja tasapainoinen lähestymistapa, joka kunnioittaa olemassa olevia tekijänoikeuksia ja varmistaa samalla innovaation. Tekijänoikeuden käsite on yhä alkuvaiheessa.