Tässä tilanteessa toukokuussa 2025 blockchain-trilemma pysyy edelleen keskeisenä haasteena kryptovaluutta- ja lohkoketjualalla. Ethereumin perustaja Vitalik Buterin lanseeraama käsite kuvaa kolmen tärkeän ominaisuuden samanaikaista saavuttamista, nimittäin hajautusta, turvallisuutta ja skaalautuvuutta, mikä on vaikeaa toteuttaa täydellisesti. Tämä käsite vaikuttaa edelleen lohkoketjujen kehitykseen, ja jatkuvat ponnistelut keskittyvät näiden kolmen pilarin tasapainottamiseen ilman, että mikään niistä jätetään huomiotta. **Mikä on lohkoketjun trilemma?** Lohkoketjun trilemma korostaa kehittäjien kohtaamia kompromisseja verkkoja rakentaessaan. Jokainen osa-alue on välttämätön, mutta yhden optimointi voi usein heikentää toisia: - **Hajautus:** Lohkoketjun perusperiaate, jossa kontrolli jakautuu osallistujien kesken eikä keskitetylle taholle. Se lisää vastustuskykyä sensuuria ja vikoja vastaan, mutta vaikeuttaa konsensuksen saavuttamista ja hidastaa tapahtumia. - **Turvallisuus:** Suojaa verkkoja hyökkäyksiltä, kuten kaksinkertaiselta käytöltä tai kaappauksilta, mekanismein kuten proof-of-work tai proof-of-stake. Vahva turvallisuus voi hidastaa nopeutta tai lisätä kustannuksia. - **Skaalautuvuus:** Kyky käsitellä suuren määrän tapahtumia nopeasti, mikä on oleellista laajamittaista käyttöönottoa varten. Esimerkiksi Bitcoin käsittelee noin seitsemän tapahtumaa sekunnissa, mikä on aivan liian vähän globaalikäyttöön. Skaalautuvuuden parantaminen voi usein tarkoittaa hajautuksen tai turvallisuuden heikentämistä. Trilemma viittaa siihen, ettei mikään lohkoketju voi optimoida kaikkia kolmea ominaisuutta samanaikaisesti täydellisesti – esimerkiksi skaalautuvuuden lisääminen saattaa johtaa joidenkin toimintojen keskittämiseen, mikä heikentää hajautusta; turvallisuuden korostaminen voi hidastaa tapahtumia, vaikuttaen skaalautuvuuteen. **Miksi lohkoketjun trilemma on tärkeä?** Teknisestä ongelmasta huolimatta trilemma muodostaa perustavan esteen lohkoketjujen laajamittaiselle käyttöönotolle. Jotta lohkoketjut voisivat kilpailla perinteisten järjestelmien, kuten pankkijärjestelmien kanssa, niiden on oltava hajautettuja (luottamuksen vuoksi), turvallisia (petosten ehkäisemiseksi) ja skaalautuvia (kansainvälisen volyymin tukemiseksi). Näiden tasapainottaminen on vielä kesken, ja mahdollisuudet saavuttaa täysi potentiaali pysyvät vielä realisoimatta. Tämä jännite ohjaa myös suunnitteluratkaisuja: Bitcoin panostaa turvallisuuteen ja hajautukseen, mutta skaalautuvuus on heikko, kun taas uusammat lohkoketjut saattavat keskittyä skaalautuvuuden parantamiseen kustannuksella hajautuksesta, lähempänä keskitettyjä järjestelmiä. **Nykyiset ponnistukset trilemma-haasteen ratkaisemiseksi** Vuoteen 2025 mennessä mikään lohkoketju ei ole täysin ratkaisua löytänyt, mutta edistystä on tapahtunut: - **Layer-2-protokollat:** Rakennetaan olemassa olevien lohkoketjujen päälle, jotta skaalautuvuutta voidaan parantaa muuttamatta peruskerrosta. Esimerkiksi Bitcoinin Lightning-verkko mahdollistaa nopeammat off-chain-transaktiot samalla säilyttäen turvallisuuden ja hajautuksen. - **Sharding:** Ethereum 2. 0:ssa otetaan käyttöön sharding, eli verkko jaetaan pienempiin rinnakkaisiin ketjuihin, mikä lisää tapahtumien läpimenonopeutta säilyttäen turvallisuus ja hajautus. - **Kaukoketjut (sidechains):** Eristettyjä ketjuja käytetään tapahtumien käsittelyyn, mikä vähentää pääketjun kuormaa.

Esimerkkinä Ethereumille suunniteltu Polygon, mikä lisää skaalautuvuutta ilman, että turvallisuus tai hajautus kärsivät. - **Edistyneet konsensusmekanismit:** Parantuneet algoritmit kuten proof-of-stake axisvat turvallisuutta ja skaalautuvuutta samalla säilyttäen hajautuksen. Ethereum siirtyminen PoS:ään on hyvä esimerkki tästä kehityksestä. Vaikuttavat uudet projektit kuten Kaspa ja Aleph Zero ovat myös herättäneet kiinnostusta. Kaspa käyttää BLOCKDAG-rakennetta (suuntainen akyklikko-graph) tarjoten korkean skaalautuvuuden säilyttäen hajautuksen ja turvallisuuden. Aleph Zero käyttää nollatodisteitä ja kehittynyttä kryptografiaa tehostaakseen skaalautuvuutta ilman muiden pilarien heikentämistä. Keskustelufoorumeilla kuten X:llä Kaspaa pidetään lupaavana trilemma-ratkaisuna ja Aleph Zeron työskentelyä ZK-trilemma-kysymysten parissa huomataan, vaikka ei ole vielä nähtävissä merkittäviä läpimurtoja toukokuuhun 2025 mennessä. **Haasteet ja kompromissit** Trilemmasta tehdään usein vertailu CAP-teoreeman kanssa hajautetuissa järjestelmissä, jonka mukaan vain kaksi kolmesta taattu-standardi: johdonmukaisuus, saatavuus ja osa-välityskyky – voidaan saavuttaa kerralla. Samoin lohkoketjujen kehittäjien on tehtävä valintoja hajautuksen, turvallisuuden ja skaalautuvuuden välillä, riippuen käyttötarkoituksesta – olipa kyse arvonsäilytyksestä (Bitcoin), hajautetusta sovellusalustasta (Ethereum) tai korkeasta läpiviennistä vaativasta verkosta (Solana). **Tulevaisuudennäkymät** Lohkoketjun trilemma pysyy edelleen tutkimuksen ja kehityksen keskiössä vuonna 2025. Vaikka mikään projekti ei ole vielä täysin ratkaisua löytänyt, innovaatio jatkaa raja-alueiden pusertamista. Ethereum, Kaspa ja Aleph Zero osoittavat edistystä kohti tasapainoista lohkoketjua, joka on hajautettu, turvallinen ja skaalautuva. Lohkoketjun kehittyessä trilemmien ratkominen on avainasemassa laajamittaisen käyttöönoton kannalta. Olipa ratkaisuna layer-2, sharding tai uudet arkkitehtuurit, tasapainon etsiminen ajaa alan eteenpäin. Tällä hetkellä trilemma muistuttaa meitä sekä haasteista että lupaavista mahdollisuuksista hajautetun teknologian parissa.