Keskikesällä maaliskuussa Stanford-yliopisto järjesti konferenssin lohkoketjuista ja tekoälystä, joka kokoasi professoreita, startup-johtajia ja riskipäättäjiä (VC). Tapahtuman pääaihe oli kahden merkittävän teknologian – lohkoketjun ja tekoälyn – yhdentyminen. Kuitenkin konferenssi olisi voinut hyötyä enemmän keskittymisestä Bitcoinin ja tekoälyn väliseen suhteeseen, ottaen huomioon Bitcoinin johtavan markkina-aseman ja Bitcoin Layer 2 -ratkaisuihin kehittyvät uudet innovaatiot. Merkittävä aihe tapahtumassa oli se, että lohkoketju ja tekoäly ovat pitkälti kehittyneet erillisinä aloina – jokaisella omat sijoittajansa, yrittäjänsä, tutkijansa ja yhteisönsä. Vaikka näiden alojen yhdistämisidea oli kunnianhimoinen, monet puhujat pysyivät keskittyneinä omiin erikoisalueisiinsa, eikä heillä ollut selviä yhteyksiä lohkoketjun ja tekoälyn välillä. Voisi sanoa, että oikeammin tapahtuman nimeksi olisi sopinut Blockchain OR AI -konferenssi. Esimerkiksi eräs riskipäättäjä antoi laaja-alaisen katsauksen tekoälysektoriin, korostaen merkittävää edistystä kuvien, äänen ja koodin generoinnissa. Samaan aikaan DeepMindin tutkija käsitteli vastakohtaisia koneoppimisen menetelmiä, joissa pienet muutokset syötetiedoissa voivat radikaalisti muuttaa tekoälyn tuotosta. Esimerkkinä oli muutaman pikselin muuttaminen kissan kuvassa, mikä sai tekoälyn erehtyvästi tulkitsemaan sen guacamoleksi. Lohkoketjun puolella keskustelut liittyivät eri protokolliin, mutta suurin osa teknologioista on edelleen hyvin kokeellisia tai joissakin tapauksissa täysin teoreettisia.

Lohkoketjun ja tekoälyn integrointi on vielä alkuvaiheissaan, ja käytännön sovelluksia on vielä odotettavissa. Todiste laskennasta (Proof of Computation) Yksi valaisevista puheenvuoroista tuli Stanfordin sovelletun kryptografian asiantuntijalta Dan Bonehlta, joka puhui SNARKeista (lyhyt ja interaktiivinen ei-interaktiivinen todistuksen muoto) ja nollatietoevidenceistä (zero-knowledge proofs). Näillä ratkaistaan ydin kryptografinen haaste: tehokkaasti todistaa tietävänsä jotain laskentaa. Tämä periaate on hyvin vakiintunut lohkoketjuteknologiassa ja kryptografiassa. Esimerkiksi suuren luvun jakaminen alkulukuihin on laskennallisesti haastavaa, mutta tuloksen vahvistaminen kertolaskulla on helppoa. Samoin lohkopäivityksen ruudun (header) salausavaimen löytämisessä, joka täyttää tietyn vaikeustason, on kallista, mutta todistuksen tarkistaminen on edullista. Tämä ero laskennan ja todistuksen välillä on olennainen blockchain-järjestelmissä, joissa solmut jatkuvasti tarkistavat toistensa työn. Bitcoinissa solmut varmentavat allekirjoituksia ja louhijoiden työskentelyn todistusta. SNARKit laajentavat tätä konseptia mahdollistamalla kryptografiset todisteet, jotka voidaan varmentaa ilman, että paljastaa arkaluontoisia tietoja. Kun tekoälyagentit muuttuvat yhä autonomisemmiksi, laskelmien todistaminen ja yksityisyyden säilyttäminen tulevat olemaan merkittäviä haasteita. Monet käyttäjät epär credited files