Zimbabwe on lanseerannut lohkoketjuun perustuvan hiilidioksidikrediittimarkkina-aloitteen, jonka tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta sen ekosysteemissä. Maa siirtyy nykyisestä järjestelmästään Web3-pohjaiseen alustaan hiilidioksidikrediittien vaihdossa. Tämän muutoksen valvomiseksi Zimbabwe on perustanut uuden sääntelyelimen, Hiilidioksidimarkkinatoimikunnan (ZCMA), joka vastaa lupien myöntämisestä, hiilidioksiditakaisprojekteihin hyväksymisestä ja säädösten noudattamisen varmistamisesta. Ympäristöministeriö valvoo ZCMA:a varmistaakseen järjestelmän tiukan noudattamisen. Vaikka Zimbabwe ei ole tehnyt laajamittaisia uudistuksia hiilidioksidi-markkinoissaan, siirtymä lohkoketjuun nähdään merkittävänä askeleena. Kalifornialainen yritys RippleNami korostaa, että Zimbabwe—Afrikan kolmanneksi suurin hiilidioksidikrediittin tarjoaja Kenian ja Gabonin jälkeen— voisi ottaa johtavan aseman alueella omaksumalla lohkoketju-teknologian. Tämä muutos saattaa innostaa muita afrikkalaisia maita seuramaan esimerkkiä. Lohkoketjun käyttöönotto lupaa ratkaista aiempia petos- ja tehottomuusongelmia. Esimerkiksi vuonna 2023 Zimbabwe peruutti useita projekteja ja vaati jopa 50 % tuotoista, mikä aiheutti epäluottamusta sijoittajien keskuudessa. Nyt lohkoketju nähdään työkaluna läpinäkyvyyden ja uskottavuuden palauttamiseksi hiilidioksidikrediittien alalla. Zimbabwe osoittaa myös vahvaa uskoa digitaaliseen innovaatioon lanseeraamalla kultaan sidotun digitaalisen valuutan, jossa on osittain sijoitusominaisuuksia, sekä aloittamalla suunnitelmat keskuspankin digitalisen valuutan (CBDC) kehittämiseksi jo vuodesta 2022.

Lisäksi Zimbabwean miljardööri Strive Masiyiwian yhteistyö Nvidia:n kanssa Afrikan ensimmäisen tekoälytehtaan perustamiseksi kertoo maan edistyksestä tekoälyn alalla. Samaan aikaan Norjan tutkimus korostaa lohkoketjun käyttömahdollisuuksia merenelävien ruokateollisuudessa toimitusketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Lohkoketjuvoimaisten toimitusketjujen avulla voidaan seurata merenelävien alkuperää koko ketjun ajan, tarjoten muuttumattomia rekistereitä elinkaaritiedoista, kuten tuotantoprosesseista, ympäristönsuojelusta ja halal-sertifioinneista. Tuottajat hyötyvät tallentamalla tärkeitä tietoja, kuten happipitoisuutta, kalojen terveydentilaa, munien laatua ja ruoka-ajoituksia, standardoimalla tietojen tallennuksen ja mahdollistamalla kuluttajien vertailut tuotteisiin. Lohkoketjun aikaiset sovellukset merenelävien toimitusketjuissa ovat antaneet lupauksia, mikä on lisännyt laajempaa käyttöönottoa. The FAIRR Seafood Traceability Engagement, jonka taustalla on 6, 5 triljoonan dollarin sijoituskoalitio, on rekrytoinut merenelävien toimittajia maailmanlaajuisesti. Samoin IBM Food Trust ja Provenance -alustat raportoivat menestyksekkäästä lohkoketjujen käytöstä sääntelyviranomaisilta ja toimittajilta eri alueilla. Tekoälyn ja esineiden internetin (IoT) teknologioiden integrointi odotetaan edelleen parantavan lohkoketjun kykyjä merenelävien toimitusketjun hallinnassa. Maailmanlaajuisesti teollisuus ottaa käyttöön lohkoketjuja ongelmien ratkaisemiseksi, kuten vuosittainen 40 miljardin dollarin ruokatuotteiden petostapaus, joka vaikuttaa 10 % maailman ruokahuollosta. Nigeriassa lohkoketjun käyttöä puolustetaan ratkaisuksi kansalliseen ruokakriisiin, sillä alan digitalisaatiota hidastaa vanhentuneen teknologian käyttö. Tämä kehityssuunta kertoo alan laajemmasta pyrkimyksestä läpinäkyvyyteen ja innovaatioihin, ja esimerkkeinä digitalisoituva Filippiinien toimitusketju osoittaa kasvavaa momentumia.